lauantai 11. lokakuuta 2014

Kieli poskessa

Ensimmäinen viikko Portugalissa on takana, ja on jonkinlaisen välitilinpäätöksen aika. Ainakin voin sanoa, että mieli on hyvä. Viikon aikana olen kokenut sekä kuumaa paistetta että ihanan lämmintä sadetta, joka on virkistänyt luontoa melkein yltiöpäiseen kasvuun. Olen myös saanut kuluneen viikon aikana mielestäni paljon aikaan, vaikka akvarellivärit ovatkin saaneet vielä kuivina odotella aikaa parempaa. Jo sunnuntaina sentään kipusin päätalon kattoterassille katsomaan maisemaa maalausmielessä, mutta siihen se on toistaiseksi jäänyt. Asettuminen vie aikansa. 

Minulle oli monelta taholta todettu portugalin kielestä, että se on vaikeimpia kieliä Euroopassa. Olen yrittänyt ravistella toteamuksen aiheuttamaa asennetta itsestäni ja päättänyt opetella ainakin jotakin tästä vaikeasta kielestä näinä seitsemänä kuukautena. Olen mm. tehnyt luntin, jota pidän mukanani puutarhatöissä. Kauhukseni huomasin illalla, että eka luntti taisi mennä työvaatteitteni kanssa pesukoneeseen eilen! Onneksi olen sen sisällön jo sisäistänyt, joten joutikin mennä. Tavoitteekseni olen asettanut vaatimattomasti sanan/sanaparin/päivä.

Aamiaiskattaukseni, hedelmiä, vahvaa kahvia ja
portugesen oppikirjat.
Minun korvaani portugese kuulosta venäjältä. Isäntä tuumasi ääneen ajatteluuni, että "et ole ainoa, joka kuulee samoin". Pärisevät ärrät ja terävät äänteet sen tekevät. Kaija kertoi, että kun he runsaat kaksikymmentä vuotta sitten muuttivat Portugaliin, hän alkoi ensimmäiseksi kuulla Donna Marian vuolaasta jutustelusta ne äänteet, joita ei lausuta. Minä en tällä kolmannen viikon (huom! kesällä 2 vkoa!) oppimäärällä vielä erota niitä, ja aika näyttää, opinko niitä koskaan.

Tänään menemme kolmen naisen voimalla Lissaboniin. Matkan tarkoitus on ensitutustuminen miljoonan asukkaan kokoiseen pääkaupunkiin. Se jää kahden yönseudun visiitillä väkisinkin pinnalliseksi. Käymme myös musikaalissa. Catsia esitetään Lissabonissa tällä haavaa enää vain muutaman kerran. Myös Fadopaikkoja olemme silmäilleet. Niissähän saa melkein aina myös ruokaa, joten iskemme kaksi kärpästä yhdellä iskulla.  




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti