Sateen pitkään odotettu eliksiiri on viime päivinä oikein kunnolla langennut luontoa virkistämään. Kun sateet täällä tulevat, ne valuvat lähes aina kuin ämpäristä kaataen. Vasta täällä olen alkanut ymmärtää uutiskuvia ulkomailta, koskena ryöppyäviä sadevesiä, joiden mukana seilaa tavaraa jos jonkinlaista. Eräs asiantuntija totesi, että nykyiset suurtulvaongelmat johtuvat siitä, että niin suuri osa maanpinnasta on katettu vettä läpäisemättömillä aineilla. Kun vesi ei pääse imetymään maahan, se etsii eittämättä uomansa.
 |
| Ihmepensas kukkii. |
Tuulistakin on ollut. Ystävämme, jotka olivat pahimman sään aikaan matkoilla, löysivät kerrostalon kahdeksannessa kerroksessa sijaitsevan asuntonsa terassilta vain murskautuneita muovituolia. Grilli oli lentänyt tiehensä. Sen jäännökset löytyivät myöhemmin talon uima-altaalta katutasosta. "Lentoturmassa" oli myös kaksi uima-allasalueen aidan pleksiä rikkoutunut. Oli onni, ettei kukaan ollut jäänyt lentävän grillin alle.
Suomen itsenäisyys on todella uusi asia. Sen tajuaa viimeistään, kun sitä vertaa esimerkiksi Portugalin itsenäistymiseen vuonna 1640. Vietimme Suomen 99.:ttä itsenäisyyspäivää ja Algarven Suomi -seuran 25-vuotista olemassaoloa parisataapäisellä joukolla Vila Mourassa, Hotelli Hiltonissa. Varmaan muidenkin, kuin minun silmäkulma kostui, kun kvartetti soitti mm. Sibeliuksen musiikkia sisältäneen ohjelmansa päätteeksi Finlandian, joka johdattaa väistämättä kuulijan ajatukset Suomen historiaan ja sen moniin vaiheisiin ensin Ruotsin ja myöhemmin Venäjän alaisuudessa.
 |
| Suomen lippu laitetaan kotiamme juhlistamaan aina, kun vähänkin aihetta. |
Kuuntelin Suomen radiosta, kuinka itsenäisyyspäivään valmistauduttiin kotimaassa. Toimittajat kyselivät, miten suomalaiset aikoivat juhlaa viettää. Tavallisin tapa oli rauhallinen kotona oleilu ja kynttilöiden polttaminen sekä myöhemmin presidentin juhlavastaanoton seuraaminen tv:stä. Monille Tuntemattoman sotilaan seuraaminen tv:stä keskipäivällä oli niin ikään välttämätön rituaali tunnelmaan pääsemiseksi. Suomalainen tapa kummastutti useimpia haastateltuja ulkomaalaisia, joskin jotkut tuumasivat, että se sopii suomalaisille. Minua kummastuttaa, miksi sellaista pitää muun maalaisilta kysyä.
 |
| Auringon lasku Alvorissa. |
Portugalilaiset ovat ylpeitä maasta ja kansastaan. He eivät kysele, mitä toisista maista ja toisista kulttuureista tulevat heistä ajattelevat. Heidät kasvatetaan itsetietoisiksi jo pienestä pitäen, täällä myös lasta arvostetaan yksilönä. Minusta on melkein liikuttavaa, kuinka suuresti portugalilaiset kunnioittavat muun muassa fado-perinnettä. Voice Portugal -kilpailuun otti osaa monta fadistaa. Tästä tulee mieleen muisto kotonamme järjestetystä illallisesta, johon olimme kutsuneet väkeä niin paljon, että meitä istui kaiken kaikkiaan kymmenen aterioimassa pöydän ääressä. Yllättäen kahviin päästyämme erään pariskunnan azorilainen mies nousi seisomaan ja esitti acapellana fadon.
Esitys sai minut kiitolliseksi ja hartaaksi. En voi mitään vastakkainasettelulle, johon jouduin kun vertasin vastaavaa Suomen oloihin. Kansanlaulun esittäminen acapellana yksityispäivällisillä käy tietysti, mutta en voi kuvitellakaan, että joku osallistuisi Voice Finlandia -ohjelmaan kansanmusiikkia esittäen! Sellainen olisi aivan tavatonta. Koko idea on pois suljettu ja se tuomitaan ehdottomasti formaattiin sopimattomana. Toisaalta - ei suomalainen kansanmusiikki herätäkään sellaisia tunteita, joita fado herättää. Fadoon on sisällytetty portugalilaisten tunteiden syvimmät tunnot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti