Ajoimme ensin Armancao de Peraan, joka on hiekkarantoineen ja kalastaja-mökkeineen mukava, pieni paikka lähellä Albufeiraa. Satuimme sinne juuri parhaiksi katselemaan kalastajien rantautumista. Venekuntia oli useita, kaikkien ympärillä sankka joukko uteliaita katselijoita. Katselijoiden päiden yläpuolella metelöi kalastajien uskollisimpien ystävien, lokkien laivue saaliin toivossa. Oli ilo seurata, miten taiturimaisesti kalastajien sormet liikkuivatkaan heidän päästäessään verkoista erilaisia mereneläviä.
 |
| Meren elävissä on monenlaisia värejä. |
Joidenkin veneiden saalis oli uskomattoman rikas. Mustekaloja, rauskuja, merimakkaroita, rapuja ja hummereita, muutamia tuntemiani nimeltä mainitakseni, lensi kaaressa keräilylaatikoihin nopeassa tahdissa. Verkot selvitettiin saman tien uutta pyyntiretkeä varten. Joissakin verkoissa ei ollut muuta kuin punaista levää. Sillä venekunnalla oli ollut huono tuuri laskupaikkaa etsiessään. Taisipa kova tuulikin olla merellä liikkuvien veneiden ja pyyntivälineiden haittana.
 |
| Mustekala verkossa. |
En usko puhuvani aivan pötyä, jos väitän Albufeiran olevan suomalaisturistien parhaiten tuntema paikka Portugalissa. Sen laguuniranta on tullut tutuksi monille ja välittömästi rannalta alkava kauppakatu on lohkaissut eräänkin roposen turistin matkabudjetista ravintoloihinsa taikka matkamuistoihin. Helmikuun puolivälissä näkymä oli rauhallinen. Punaposkisia, karaistuneita englantilaisturisteja liikkui shortseihin ja t-paitoihin pukeutuneina jonkin verran paikallisten, turkeissaankin värjöttelevien ihmisten ihmeteltävinä.
 |
| Albufeiran satamaa, josta lähtevät mm. turisteille tarjottavat risteilyt. Tornitalot taustalla ovat asuintaloja. |
Kaupungin keskustasta hieman kauemmas vaivautuva palkitaan jylhillä rantatörmillä, monipuolisilla kävelyreiteillä ja alueilla, joissa voi rauhassa syventyä katselemaan vaikka merimetson kaartelua meren yläpuolella. Jos haluaa paneutua Albufeiran syntyhistoriaan, joka on peräisin vuodelta 1504, voi mielikuvitella meren kohinan yli kuuluvat kalastajien huudot heidän työntäessään veneitään vesille ja kuulla mereltä kaikuvan rytmikkään airojen kalkkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti